Laji esiintyy koko maassa siellä, missä puolukkaa kasvaa, laji on yksipolvinen ja lentää heinä-elokuussa. Alueen havainnot on tehty 20.7. – 14.8. Puolukkakääpiökoin pää on tumman oranssi, kaulus hiukan vaaleampi ja tuntosarvien tyvi on kellanvalkoinen. Etusiivet ovat mustanruskeat ja niissä on valkoiset täplät sekä siiven etureunassa että takanurkassa. Siipiripsissä on tumma jakojuova, sen ulkopuolella ripset ovat kärkiosassa valkoiset. Siipiväli on 7,5 – 8,5 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Kuusamoon pohjoisessa. Se lentelee valoisilla ja lämpimillä kedoilla, mäillä ja hiekkaperäisillä mailla, joissa kasvaa suolaheinää. Punemittarilla on kaksi polvea kesässä, ensin touko- kesäkuussa ja toinen polvi heinä- elokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 10.5. – 20.6. ja 11.7. Etusiivet ovat oliivinvihreät, yleensä kuviona ovat punaiset poikkijuovat, joista ulompi on etuosaltaan Y-kirjaimen muotoinen, kirjailut voivat olla joskus heikot. Takasiivet ovat oranssinkeltaiset, niiden sisäreuna on tummempi.

Laji on levinnyt Tornioon asti Suomessa. Se lentelee tuorepohjaisissa lehtimetsissä, metsän reunoilla ja pensaikoissa. Lento alkaa toukokuulla ja jatkuu koko heinäkuun, toinen polvi lentää elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 22.5. – 23.6. Etusiivet ovat vaaleanharmaat ja niissä on yleensä neljä vaaleat poikkijuovaa: tyvijuova, sisempi poikkijuova, keskivarjo ja ulompi poikkijuova. Ulompi poikkijuova päättyy etureunassa valkoiseen täplään ja sen ulkopuolella on siiven kärkiosan täyttävä punertava tai ruskehtava alue. Keskiruumiin etuosa on musta tai tummanruskea.

Lajia tavataan Ivalon seudulle asti pohjoisessa. Sitä esiintyy kosteapohjaisilla metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä.Etusiivet ovat punaiset, poikkiviirut mustapisteiset, joskus keskivarjo on pohjaa tummempi, samoin ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun väli. Yökköstäplät ovat jiukan pohjaa vaaleammat. Siipiväli 30 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Tornioon asti pohjoisessa. Se suosii kuivapohjaisia avomaita. Etusiiven pohjaväri on vaaleanpunertava. Poikkijuovat mustat, keskisareke hyvin kapea, siinä pyöreä rengastäplä, munuaistäplä on keskisarekkeen ulkopuolella, vaalea.Ulkosareke usein voimakkaan punertava. Siipiväli 20 - 27 mm (Silvonen & ym 2914).