Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Kuusamoon pohjoisessa. Se lentelee valoisilla ja lämpimillä kedoilla, mäillä ja hiekkaperäisillä mailla, joissa kasvaa suolaheinää. Punemittarilla on kaksi polvea kesässä, ensin touko- kesäkuussa ja toinen polvi heinä- elokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 10.5. – 20.6. ja 11.7. Etusiivet ovat oliivinvihreät, yleensä kuviona ovat punaiset poikkijuovat, joista ulompi on etuosaltaan Y-kirjaimen muotoinen, kirjailut voivat olla joskus heikot. Takasiivet ovat oranssinkeltaiset, niiden sisäreuna on tummempi. Siipiväli on 17 – 24 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukan selkä on vaalean- tai suklaanruskea, sivuselkä on yleensä tummempi. Selkäjuova on vaalea, joskus himmeä, sivujuova on kellanvalkoinen, raja sivuselkään on jyrkkä, vatsaan häipyvä. Vatsapuoli on vaaleanvihreä. Pää on ruskea, juovat valkoiset. Se elää etupäässä suolaheinillä (Rumex acetosa ja Rumex acetosella), mutta joskus ravintona voi olla myös pihatatar (Polygonum aviculare), käenkaali (Oxalis acetosella), kultapiisku (Solidago virgaurea) tai ajuruoho (Thymus). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Aitoossa 10.5.1959, Veikko Kauranen. Havaintoja ovat ilmoittaneet Keijo Mattila, Leimo Kangas, Matti Ahola ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lythria_Cruentaria
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sterrhinae/lyt-cruentaria.htm