Laji on levinnyt Tornioon asti Suomessa. Se lentelee tuorepohjaisissa lehtimetsissä, metsän reunoilla ja pensaikoissa. Lento alkaa toukokuulla ja jatkuu koko heinäkuun, toinen polvi lentää elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 22.5. – 23.6. Etusiivet ovat vaaleanharmaat ja niissä on yleensä neljä vaaleat poikkijuovaa: tyvijuova, sisempi poikkijuova, keskivarjo ja ulompi poikkijuova. Ulompi poikkijuova päättyy etureunassa valkoiseen täplään ja sen ulkopuolella on siiven kärkiosan täyttävä punertava tai ruskehtava alue. Keskiruumiin etuosa on musta tai tummanruskea. Siipiväli on 29 – 38 mm (Silvonen & ym, 2014).
Täysikasvuisen toukan pohjaväri vaihtelee mustasta ruskeaan, harmaaseen ja jopa lähes valkoiseen. Takaruumiin 1. ja 8. jaokkeiden keskiselässä on kuitenkin aina musta lyhyt, tappimainen uloke. Juovakirjailusta on useimmiten näkyvissä jakautunut selkäjuova, jonka keskus on pohjan värinen ja reunat valkoiset ja valkoinen tai keltainen sivuselkäjuova. Sivuselkä on usein joko kokonaan tumma tai sitten mustatäpläinen, sivujuova on keltainen. Pää on usein tumma, keskellä on ruskea päälaen sauma ja otsan reuna. Se elää haavalla (Populus tremula) tai pajuilla (Salix).
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 1961 toukan perusteella, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Juha Jokinen, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Matti Ahola ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Clostera_Curtula
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/clo-curtula.htm