Pohjoinen laji, joka puuttuu Löunais_Suomesta. Se lentelee soilla, rämeillä, Etusiivet yleensä harmaat tai mustanharmaat., poikkiviirut vaaleanharmaat, keskipilkku musta, aaltoviiru valkoinen, joskus epäselvä, muodostaa terävän kulman sisäänpäin takanurkassa. Takasiivet tummemmat ja yksivärisemmät. Siipiväli 16 - 20 mm (Silvonen & ym 2014).
Lajia tavataan Kuusamoon asti pohjoisessa. Se elää soilla, joilla suopursua kasvaa. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle asti; alueen havainnot on tehty 31.5 ja 28.7. Pää, keskiruumis ja etusiipien tyvipuoli ovat valkoiset, joskus on takareunassa mustia täpliä. Kärkiosassa on tummanruskea täplä ja pari tummaa poikkijuovaa ja viisi tummaa etureunatäplää sekä tumma juova siipiripsistä ulos. Siipiväli on 8 – 9 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Perhonen on yleinen koko maassa. Sen elinpiiriä ovat rämeet, niityt ja muut avomaat. Lentoaika ulottuu toukokuun lopulta heinäkuun alkupäiviin. Alueen havainnot on tehty 1.6. – 28.6. Lajin tuntee myös takasiipien alapinnalta, jossa reunatäplien kohdalla siipien pohjaväri on punertavan ruskea. Takasiipien tyvellä on pieni musta täplä. Siipiväli on 31 – 41 mm (Silvonen & ym, 2014).
Laji esiintyy Oulun korkeudelle asti säännöllisesti, havaintoja on myös Lapista. Laji lentää erilaisilla koivua kasvavilla biotoopeilla. Lentoaika on huhti-toukokuu, pohjoisessa hiukan myöhemmin. Alueen havainnot on tehty toukokuulla. Koiraan pään suomut ovat tumman ruskeanharmaat, naaraalla harmaat; tuntosarvet pitkät, n. 3/5 siiven pituudesta; etusiivet hohtavan punaruskeat, joskus niissä on epäsäännöllisiä vaaleita täpliä, etusiipien takanurkassa on epäsäännöllinen vaalea täplä.
Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se lentää mustikkaa kasvavissa havu- ja sekametsissä, Lapissa myös koivuvyöhykkeessä. Se on lennossa heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 6.7. – (18.8. – 22.8.). Siivet ovat harmaat, etusiivissä on punertava sävy, varsinkin keskisarekkeessa, joka voi olla keskeltä hiukan vaaleampi, mutta sisäreunassa ei ole leveää mustaa reunaa; sen ulkoreunassa on yksi iso hammas ja toinen hyvin heikko. Etusiiven kärjessä on tumma vino juomu. Siipiväli on 21 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).
Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Kuusamoon asti. Sen elinpiiri on heinikkoinen, mielellään puoliavoin ja kostea. Laji aloittaa lennon jo kesäkuussa, mutta runsain esiintyminen on heinä- elokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 19.6. – 16.8. Etusiivet ovat keltaiset, poikkijuovat ovat heikot, mutta keskipiste on iso. Takasiivet ovat kellanharmaat, joskus tummanharmaat. Puroyökkönen on melko pieni, siipiväli on 20 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014).
Laji on yleinen Oulun seudulle asti, havaintoja on myös Lapista. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Vaihteleva, etusiivet tavallisesti punaruskeat tai kellanruskeat, poikkiviirut, jos näkyvät,ovat kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Yökköstäplät ovat suuret, vaalearenkaiset, munuaistäplän takaosa tummatäytteinen. Aaltoviirun sisäpuolella on rivi mustia täpliä, Siipiväli 30 - 35 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on yleinen koko Suomessa. Se elää kuivissa, avoimissa metsissä, joissa puolukka kasvaa. Aikuinen lentelee toukokuun lopulta elokuun alkuun; alueen havainnot ovat ajalta 10.7. – 22.7. Perhosen pää on ruskea, kaulus valkoinen, keskiruumis on oranssinruskea, etuosa valkoinen. Etusiivet ovat oranssinruskeat, sisempi reunatäpläpari on erillinen ulospäin suuntautunut, etureunassa on lisäksi kolme ja takareunassa kaksi valkoista reunatäplää, täplien sisäreuna on musta. Tyvijuova on suora, vinokärkinen; tyvellä ei ole valkoista takareunatäplää.
