Ritari on suurikokoinen, siipienväli 65 – 95 mm (Silvonen & ym, 2014), keltamusta päiväperhonen. Sen tuntee hyvin mm. takasiipien kannuksista. Ritari aloittaa lentonsa aikaisina vuosina jo toukokuussa. Luopioisista merkityt lentoajat sijoittuvat 31.5. – 24.6. väliin, mutta myöhäisempiäkin yksilöitä tiedetään. Lajista on myös havaintoja toisesta sukupolvesta. Laji esiintyy avoimilla paikoilla, joissa on paljon kukkia, mutta hyvänä lentäjänä sitä voi nähdä monilla paikoilla.

Rinnehopeatäplä näyttäisi nykyään esiintyvän lähinnä rannikkoseudulla Vaasan korkeudelle asti. Sisämaassa laji on harvinaistunut kaakkoisinta Suomea lukuun ottamatta. Takasiiven alapinnalla on myös rivi ruskeita täpliä, mutta sarassa, joka ketohopeatäplällä on tyhjä, on myös pieni ruskea täplä. Lajilla on myös ylimääräinen hopeatäplä lähellä takasiiven tyveä ja siinä usein pieni piste. Siipiväli on 41 – 54 mm (Silvonen & ym, 2014). Laji esiintyy paahteisilla kedoilla, lentoaika on heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 10.7.

Laji on tavattu pohjoisinna Oulun seudulta. Se lentelee kuivahkoilla avomailla. Etusiivet ovat kellahkoharmaat tai vaaleanruskeat. Poikkiviirut ttumman harmaanruskeat, kaksinkertaiset, ulompi kulkee lähellä munuaistäplää, keilatäplä mustareunainen. Yökköstäplät mustareunaiset ja mustahkokeskiset. Aaltoviiru vaalea, epäselvä. Takasiivat ovat ruskehtavanharmaat. Siipiväli 32 - 40 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji esiintyy lähes koko Suomessa, puuttuu vain pohjoisimmasta Lapista. Sen ominta elinpiiriä ovat rämeet ja niiden reuna-alueet, mutta voi lennellä myös muunlaisilla biotoopeilla. Paras lentoaika on toukokuu, koiras lentää päivällä ja naaras yöllä. Alueen havainnot on tehty toukokuussa. Koiras on ruskea, naaras harmaa, siipien kuviointi on muuten sama; molemmilla siipipareilla on suuri silmätäplä, tummat kaksoispoikkijuovat ja vaalea siipien ulkoreuna. Siipiväli on 42 – 71mm (Silvonen & ym, 2014).