Laji on levinnyt Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta on tavattu myös Rovaniemeltä. Se lentelee avoimissa savikkaa kasvavissa ympäristöissä. Koiraan tuntosarvet ovat lyhyriosiset. Etusiivet ovat pitkänomaiset, tylppäkärkiset, pääväri on mujjankejtainen tai ruskea. Keskisarekkeen sisäosassa on tumma punaruskea tai ruskea vyö, jota rajoittaa sisempi poikkiviiru ja keskisarekkeen jakoviiru, joka kulkee viivamaisen keskipilkun kautta. Ulompi poikkiviiru ja aaltoviiru ovat heikkoja. Ulommassa välisarekkees on kärkipuolella pari aaltoviirua rajoittavaa harmaata tai mustanharmaata täplää.

Laji on levinnyt Tornioon ast, Lapistakin on muutama havainto. Se elää monenlaisilla paikoilla. Etusiivet vaalean kellanruskeat, poikkiviirut epäselvät, tumman harmaanruskeat. Rengastäplä harmaanruskea, munuaistäplä iso, tumman harmaanruskea. Aaltoviiru vaalea, sen ja ulommanpoikkiviirun väli tumman harmaanruskea. Takasiivet valkeahkot, ulkoreunassa rivi tummia poikkijuovia. Siipiväli 26 - 33 mm (Silvonen & ym 2014). 

Lajia tavataan Rovaniemelle asti Suomessa, havaintoja on myös pohjoisempaa. Se lentelee erityisesti paksusammalkuusikoissa ja kuusta kasvavissa sekametsissä. Lento alkaa kesäkuussa ja päättyy elokuussa. Alueen havainnot on tehty 8.7. – 14.8. Etusiipien tyvi- ja keskisareke ovat mustat, kumpikin kapean valkoisen juovan rajaamat; etusiipien pohjaväri on kellanruskea, takasiivet ovat tummanharmaat. Ulkosareke on tumma, aaltojuova valkoinen ja keskellä vaaleaksi täpläksi laajentunut. Siipiväli on 19 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt Inariin asti, mutta Lapista on vain muutama havainto. Se lentelee kosteapohjaisilla alueilla. Etusiivet ovat ruskeat. Yökköstäplät ovat valkoreunaiset, munuaistäplä myös valkotäytteinen, poikkiviirut ovat heikot, aaltoviiru ob vaalea. Kirjavalla muodolla aaltoviirun sisäpuoli on myös vaalea, samoin etusiiven takaosa kapealti. Siipiväli 32 - 39 mm (Silvonen &ym 2014).

Lajin levinneisyys ulottuu Ouluun asti. Se lentää järvien ja lampien rannoilla. Etusiivet ovat tumman punaruskeat, yökköstäplät puuttuvat, ulompi poikkijiva näkyy pisteinä sunien kohdalla, ripsien tyveltä puuttuvat pisteet. Siipiväli 32- 41 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan Vaasan korkeudelle asti, sisämaassa harvinaisempi kuin rannikolla. Se elää rantalehdoissa, lämpimillä rantaniityillä, mutta myös kulttuuriympäristöissä. Lentoaika on kesä- heinäkuussa, alueen havainnot on tehty 25.6. – 31.7. Etusiivet ovat voimakkaan kellanruskeat, aaltoviiru puuttuu tai on häipyvä, vain sisempi ja ulompi poikkijuova näkyvät, keskipiste on viivamainen. Takasiivet ovat saman väriset. Siipiväli on 25 – 29 mm (Silvonen & ym, 2014).