Laji esiintyy lähes koko Suomessa, tunturialueelta se puuttuu. Nimensä mukaan sen elinpiiriä ovat rämeet, joissa se istuu mielellään mäntyjen rungoilla. Perhonen on lennossa kesäkuussa, etelässä parillisina vuosina, alueen havainnot on tehty 2.6. – 17.6. Laji on kookas, siipiväli 45 – 58 mm, (Silvonen & ym, 2014), etusiiven yläpinnalla on yleensä kolme mustaa tai silmätäplää keltaisissa täplissä ja takasiivissä kaksi.

Perhonen esiintyy koko maassa melko yleisenä, mutta paikottaisena. Se lentää vain rämeillä ja avosoiden laitamilla. Lajin tuntee takasiipien alapinnalta, jossa ulkoreunan lähellä on ketju pyöreitä hopeatäpliä; lähilajeilla ne ovat mustia. Takasiipien tyveltä puuttuu musta täplä. Siipiväli on 31 – 40 mm (Silvonen & ym, 2014). Lentoaika on kesäkuusta heinäkuun puoliväliin. Alueen havainnot on tehty 6.6. – 27.6.

Lajia esiintyy Etelä-Suomessa Oulun korkeudelle asti. Se elää mielellään erilaisilla pensasmailla, metsäreunoilla ja -aukioilla. Paras lentoaika on kesäkuu, alueen havainnot on tehty 13.6. – 2.7. Pää on kellervä ja siinä on mustia suomuja, tuntosarvien tyvi on musta ja pituus koiraalla kaksi kertaa siiven mittainen; naaraan tuntosarvet ovat lyhyemmät ja tyvestä huomattavasti paksuuntuneet, mustat, kärjestä valkoiset. Etusiipien siipisuonet ovat mustat ja sarat kellervät, keskellä siipeä on keltainen poikkijuova, jota reunustavat mustat ja violetit suomut.