Laji on tavattu Kuusamosta asti, muitta on jo Kainuun alueella harvinainen. Se lentelee pääasiassa kulttuuribiotoopeilla, tien pientareilla, puistoissa ja puutarhoissa. Lajilla on kaksi polvea kesässä, ensin lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuun alkuun, toinen polvi on lennossa elokuun lopulta syyskuulle. Alueen havainnot on tehty 20.6. – 3.8. Etusiipien tyvi- ja keskisarekkeet ovat mustat, sinertäväkuvioiset, siipien pohjaväri on valkoinen, ulkoreunassa on ruskehtavaa; aaltojuova ja täplä sen etureunassa ovat valkoiset, juovan sisäpuolella on mustat täplät.

Laji on Suomessa levinnyt Keski-Pohjanmaalle asti pohjoisessa. Sen elinpiiriä ovat pajukkoiset niityt ja metsänreunat, varsinkin vesistöjen lähellä. Vaikka laji aloittaa lentonsa jo toukokuulla, paras lento on kesä-heinäkuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 8.6. – 6.7. Toisesta polvesta antaa viitteitä havainto 21.8. Lajin takasiivet ovat laajalti punertavat ja niissä on suuri silmätäplä takanurkassa. Etusiivet ovat harmaankirjavat, tummemman keskisarekkeen sisäreuna tekee terävän mutkan ulospäin, siiven kärki on etureunastaan vaalea.

Laji on levinnyt lähes koko Suomeen ja on etenkin etelässä hyvin yleinen. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Etusiivet harnaat tai sinertävän harmaat, tyvijuomu on musta, sisempi poikkijuova musta, kaksinkertainen, ulompi poikkiviiru vaaleatäytteinen, taipunut. Rengas- ja munuaistäplä mustareunaiset, rengastäplässä mustan piste. Aaltoviiru häipyvä. Takakulman pitkittäisjuova musta, selvä. Ripset tummatäpläiset. Siipiväli 31 - 47 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on todettu pohjoisimpana Oulun seudulta. Se lentelee kääpiä tai lahoa puustoa sisältävissä metsissä. Lentoaika on heinäkuusta elokuuhun; alueen havainnot ovat ajalta 15.7. – 19.8. Siipien pohjaväri on mustahko, etusiivissä ovat sekä sisempi että ulompi poikkijuova mustat, kellertäväreunaiset, myös aaltoviiru on kellertävä; takasiivissä on hampainen, musta poikkijuova. Siipiripset ovat täplikkäät. Siipiväli on 16 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Rovaniemelle asti. Se lentelee niityillä ja paahteisilla kedoilla tai teiden varsilla. Lentoaika on kesä- heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 28.6. – 15.7. Siivet ovat okrankeltaiset, siipiripset hiukan tummemmat. Naaras on koirasta vaaleampi ja selväjuovaisempi, koiraan tuntosarvet ovat kampahampaiset. Takasiiven keskipilkku on sisemmän poikkijuovan ulkopuolella. Siipiväli on 17 – 20 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Oulun seudulle. Se lentelee kosteapohjaisissa ympäristöissä, kuten rannoilla, soiden laiteilla, puistoissa ja puutarhoissa, joissa leppää kasvaa. Paras lentoaika on kesä- heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 20.6. – 6.7. Siipien pohjaväri on vaaleanharmaa tai valkeahko, poikkijuovat ruskehtavat, myös takasiivet ovat juovikkaat. Ulko-osa harmaa, siinä valkoinen, usein häipyvä aaltojuova, joka sisäpuoli on tumma ja hampainen. Otsa voi olla vaalea, mutta ei paisunut. Siipiväli on 19 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on tavattu Rovaniemeltä asti pohjoisessa, Se lentää kuivahkoilla avomailla. Etusiivet ovat kellertävänharmaat, ruosteenruskeansejaiser. Poikkiviirut ovat kaksinkertaisetm tummat; vaaleatäytteiset. Yökköstäplät mustareunaiset, munuaistäplä harmaatäytteinen. Aaltoviiru vaalea; siinä suuri W-kuvio. Ulkoreunassa pieniä mustia pilkkuja, ripset ovat täplikkäät. Siipiväli 31 -37 mm (Silvonen& ym 2014),