Laji on todettu pohjoisimpana Oulun seudulta. Se lentelee kääpiä tai lahoa puustoa sisältävissä metsissä. Lentoaika on heinäkuusta elokuuhun; alueen havainnot ovat ajalta 15.7. – 19.8. Siipien pohjaväri on mustahko, etusiivissä ovat sekä sisempi että ulompi poikkijuova mustat, kellertäväreunaiset, myös aaltoviiru on kellertävä; takasiivissä on hampainen, musta poikkijuova. Siipiripset ovat täplikkäät. Siipiväli on 16 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on musta, sillä on kaksi paria vatsajalkoja ja pitkät sukaset, jotka lähtevät käsnistä. D2- ja L2-sukasten käsnät ovat keltaiset, muuta mustat. Pituusjuovat ovat heikot, usein vain jakautunut selkäjuova on näkösällä. Toukka elää laholla puulla, sienirihmastoilla tai käävillä. Usein on mainittu mm. pökkelökääpä (Piptoporus betulinus), talvikääpä (Polyporus brumalis) ja taulakääpä (Fomes fomentarius). Joskus myös torvijäkälillä (Cladonia) ja karveilla (Parmelia).
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 4.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Parascotia_Fuliginaria
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/boletobiinae/par-fuliginaria.htm