Laji on levinnyt Kuopion seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee meren tai suurten järvien tannoilla. Joiraan takaruumiin tyven alapuolella on musta töyhtö. Etusiivet ovat vaalean harmahtavanokrat, punertavan sävyiset. Poikkifviirut koostuvat mustista pilkuista suonten kohdalla. Munuaistäplä on epäsekvä, sen takakulmassa valkoinen pilkku. Takasiivet ovat tummanharmaat. Siipiväli 35 - 49 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji esiintyy Etelä-Suomessa Pohjois-Karjalaan asti. Siipien yläpinnat ovat tummanruskeat, etusiivissä koiraalla on pieni, naaraalla suuri oranssi täplä. Takasiipien alapuolella on oranssia väriä ja kaksi kapeaa, valkoista juovaa. Siipiväli on 30 – 39 mm (Silvonen & ym, 2014). Tuominopsasiiven elinpiiriä ovat tuomea kasvavat, rehevät metsän- ja pellonreunat sekä muut lämpimät avoimet alueet. Aikuiset perhoset liikkuvat mielellään latvuksissa. Paras lentoaika on elokuun alkupuoli, alueella laji on havaittu 30.7. – 20.9.
Lapista on vain muutama havainto, muuten lajin levinneisyys ulottuu Tornion seudulle pohjoisessa. Se lentelee avoimilla leppää kasvavilla alueilla, hakamailla, niityillä ja puistoissa. Paras lentoaika on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 16.6. – 10.7. Perhonen on vaaleankeltainen ja pieni, siipiväli on 16 – 20 mm (Silvonen & ym, 2014). Molemmissa siivissä on kellanruskea, mutkitteleva juovitus, sekä tumma keskipilkku. Takasiipien ulkoreuna keskikohdalta hiukan kulmikas.
Lajia tavataan koko Suomessa. Se lentää avoimissa lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Paras lento on kesä- heinäkuussa, mutta toinen polvi on mahdollinen elokuussa. Alueen havainnot on tehty 3.6. – 2.7. Etusiipien keskisareke melko leveä, yksivärisen punertava tai musta, aaltoviiru häipyvä; tumma vinojuova puuttuu kärjestä. Takasiivet ovat yksivärisen harmaat, Siipiväli on 18 – 24 mm (Silvonen & ym, 2014).
Laji on levinnyt Kalajoelle asti pohjoisessa. Se lentelee ruovikoissa. Kauluksessa on kaksi ruskeaa kaariviivaa. Etusiivet ovat valkeahkonokrat, mustasirotteiset, suonet vaaleammat. Keskisuonen takana on tummempi varjo. Munuaistäplän kohdalla on pieni musta pilkku. Takasiivet ovat harmaanvalkoiset. Siipiväli 29 - 37 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levinnyt koko Suomeen, mutta on Lapissa harvinainen. Se lentelere monenlaisilla avoimilla paikoilla. Etusiivet ovat punertavabharmaat, tyvijuomu on musta. Poikkiviirut ovat epäselvät; kiaksinkertaiset; vaaleatäytteiset. Yökköstäplät ovat vaalearenkaiset, rengastäplä on viisto. Aaltoviiru on kaareva; valkoinen ja siinä on W-kuvio; jonks kärjet yltävät ripsiin, Ripset ovat vaaleatäpläiset. Siipiväli 33 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levinnyt koko Suomeen. Se lentelee rämeillä ja havumetsissä. Etusiivet ruskeat, keskisareke yummempi. Tyvijuomu selkeä, musta. Sisempi poikkiviiru musta, sisäpuolelta valkoreunainen, siinä terävä mutka sisäänpäin lähellä takareunaa, ulompi mustahko, ulkopuolelta valkoreunainen, laajenee täpläksi lähellä ttakareunaa. Yökköstäplät suuret, mustareunaiset. Aaltoviirun takapuolisko valkoinen, siinä W-kuvio, ulkoreunassa rivi mustahkoja puolikuita. Siiåiväli 30 - 39 mm (Silvonen & ym 2014).
