Laji on levinnyt koko Suomeen. Se lentelee rämeillä ja havumetsissä. Etusiivet ruskeat, keskisareke yummempi. Tyvijuomu selkeä, musta. Sisempi poikkiviiru musta, sisäpuolelta valkoreunainen, siinä terävä mutka sisäänpäin lähellä takareunaa, ulompi mustahko, ulkopuolelta valkoreunainen, laajenee täpläksi lähellä ttakareunaa. Yökköstäplät suuret, mustareunaiset. Aaltoviirun takapuolisko valkoinen, siinä W-kuvio, ulkoreunassa rivi mustahkoja puolikuita. Siiåiväli 30 - 39 mm (Silvonen & ym 2014).
Toulla tumman kellan- tai punertavanruskea, selkäjuova kapea, sivuselkäjuova epäselvä, sivujuova kapea, kellanvalkoinen, sen yläreuna aaltoinen, jaokkeessa A8 se muodostaa leveän kellertävän täplän. Selässä heikko ruutukuvio. Se on moniruokainen, mutta elää erityisesti mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), on todettu myös sianpuolukalta (Arctostaphylis uva-ursi), rauduskoivulta (Betula pendula), kanervalta (Calluna vulgaris), horsmilta (Epilobium), piharatamolta (Plantago major), vadelmalta (Rubus idaeus), pajuilta (Salix) ja orvokeilta (Viola). Talvehtii täysikasvuisena.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 1958 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Juha Jokinen, Keijo Mattila ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hyppa_Rectilinea
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/xyleninae/tha-rectilinea.htm