Laji on yleinen Oulun seudulle asti, havaintoja on myös Lapista. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Vaihteleva, etusiivet tavallisesti punaruskeat tai kellanruskeat, poikkiviirut, jos näkyvät,ovat kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Yökköstäplät ovat suuret, vaalearenkaiset, munuaistäplän takaosa tummatäytteinen. Aaltoviirun sisäpuolella on rivi mustia täpliä, Siipiväli 30 - 35 mm (Silvonen & ym 2014).
selkäpuoli tummanruskea, selkäjuova on kapeampi kuin sivuselkäjuova, sivujuova on epäselvä. Pään etuosa on tumman, kilpien sivuselkäjuova on valkoinen, leveä, niskakilven takaosa on ruskea, etuosa mustanruskea. Se on moniruokainen, on todettu mm. vaahteralla (Acer), koivulla (Betula), kanervalla (Calluna vulgaris), omenapuulla (Malus), haavalla (Populus tremula), tuomella (Prunus padus), tammella (Quecus), herukoilla (Ribes), vadelmalla (Rubus idaeus), pajuilla (Salix), pihlajalla (Sorbus), voikukalla (Taraxacum), ja mustikalla (Vaccinium myrtillus). Aikuinen perhonen talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Aitoossa 23.5.1956 (Jorma Sauvonsaari). Myls Arto tyrni, Heikki Kronholm, Juha Jokinen, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Conistra_Vaccinii
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/xyleninae/con-vaccinii.htm