Laji on levinnyt koko Suomeen, Lapissa paikallinen. Se lentelee kulttuurimaisemissa, myös lehdoissa ja rehevissä lehtimetsissä. Lentoaika on pitkä, se alkaa jo kesäkuun lopulla ja viimeiset ovat lennossa vasta syykuulla. Alueen havainnot on tehty 19.7. – 23.8. Perhonen on pitkäruumiinen, etusiivet ovat mustanruskeat, valkoisen kirjavat; sarekkeet ovat aaltorajaiset. Kärkijuomu on selvä. Takasiivet ovat valkeahkot, ulkoreunus harmaa. Siipiväli on 29 – 42 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on yleensä harmaa, myös vihreä tai ruskea, keskiruumiin 2. jaokkeessa musta poikkijuova. Selkäjuova näkyy vain valkoisena täplänä takaruumiin 1. – 6. jaokkeiden takareunassa; sivuselkäjuova näkyy vain keskiruumiissa, valkoinen, kapea. Sukaskäsnät pienet, valkoiset; vatsan jaokkeissa 1. – 6. pienet, tummat keskitäplät. Se elää herukoilla (Ribes) yhteenkehrättyjen lehtien välissä. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 25.7.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Salokannel, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eulithis_Prunata