Laji on levinnyt Lappiin asti, mutyta puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Se lentelee monilla paikoilla. Etusiivet ru7skeanharmaat, selvä tyvijuomu puuttuu. Poikkiviirut mustat, ulomman takareunassa valkoinen pilkku. Rengas- ja munuaistäplät mustareunaiset, rengastäplän keskellä musta piste. Aaltoviiru muodostuu vaaleista täplistä. Ulkoreunassa rivi mustia kolmikulmaisia täpliä. Siipiväli 31 - 38 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukan pohjaväri on ruskea tai musta, selkäjuova punainen, katkeileva, lisäselkäjuova hajonnut valkoisiksi täpliksi, sivujuova valkoinen, punaisen L2 käsnän kirjavoima. Valkoinen D2 käsnä koskettaa valkoista vinojuovaa jaokkeissa T3 ja A2 - A9. Se on moniruokainen, todettu mm. lepällä (Alnus), tuomipihlaja (Amelanchier), koivulla (Betula), kanervalla (Calluna), kanukalla (Cornus), orapihlajalla (Crataegus), nesiangervolla (Filipendula), saarenella (Fraxinus), kurjenpolvella (Geranium), kuusamalla (Lonicera), myrtillä (Myrica), herneellä (Pisum), haavalla (Populus), herukoilla (Ribes), vadelmalla (Rubus), hierakoilla (Rumex), pajuilla (Salix), pihlajalla (Sorbus), apilalla (Trifolium) ja mustikalla (Vaccinium).
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 3.6.1960 (Leimo Kangas), Myös Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Keijo Mattila ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Acronicta_Rumicis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/acronictinae/acr-rumicis.htm