Laji on levinnyt Vaasan korkeudelle, mutta on taantunut nykyään etelärannikolle. Se lentelee hiekkapohjaisilla mailla. Pää, eturuumis ja etusiivet ruohonvihreät, etureuna, ripset ja takareuna valkoiset. Rengastäplä näkyy pienenä valkoisena pilkkuna tai puuttuu, munusiatäplä valkoinen. Takasiivet valkoiset. Siipiväli 34 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Keski-Lappiin asti. Se lentelee monenlaisilla lehtipuuvaltaisilla biotoopeilla. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle asti. Etusiivet ovat vihreät ilman punertavaa sävyä: Keskisareke on takaosastaan vai hiukan ulospäin kaartunut. Takasiivet ovat vaaleat, Siipiväli on 26 – 34 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys ulottuu Rovaniemelle asti pohjoisessa. Se lentelee monenlaisissa ympäristöissä, niityillä, lehtimetsissä, tien pientareilla ja puistoissa. Paras lento aika on heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 20.6. – (1.8. – 5.8.). Etusiivet vaalean sammaleenvihreät: keskisarekkeen etuosassa kaksi ja takaosassa yksi, kärkijuomussa ja tyvipoikkijuovassa neljäs ja viides musta, kolmiomainen täplä. Takasiivet vaaleanharmaat, reunat tummemmat. Siipiväli on 20 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on tavattu pohjoisinna Rovaniemeltä. Se lentelee hiekkapohjaisilla paikoilla. Etusiivet ovat vaalean harmaanvihreät. Tyvipoikkiviiru on musta, ulkopuolelta vaaleareunainen, muut poikkiviirut kaksinkertaiset, sisempi ulkopuolelya, ulompi tyvipuolelta mustareunaiset. Yökköstäplät suuret kellertävät, mustareunaiset. Aaltoviiru valkoinen, laajentuu etureunassa laikuksi, sen sisäpuolella punaruskea varjo. Siipiväli 36 - 45 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on tavattu Kemistä asti pohjoisessa. Se lentelee lämpimillä avomailla ja pihoilla. Etisiipien pohjaväru on violetinruskea, kuviot punewrtavanvalkoiset, mustareunaiset. Myös suonet ovat pinertavanvlkoiset. Poikkiviirut ivat kaksinkertaiset, ulompi punertavampitäytteinen. Yökköstäplät ruskeakeskiset, munuaistäpålän keskellä punertavanvalkoinen puolikuu. Ripsissä tumma jakoviiru ja vaaleat suonenpäät. Siipiväli 33 - 39 mm (Silvonen & ym 3014):

Eteläisen Suomen laji, vain harvoja havaintoja on tehty Tampereen pohjoispuolella. Se lentelee lehtomaisissa puronotkoissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, joissa palsamia kasvaa. Paras lento on heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 26.6. – 30.7. ja myöhäinen toisen polven havainto 26.9. Tyvi-, keski- ja ulkoserekkeet mustat, terävien valkoisten viirujen halkomat. Takasiivet ovat harmahtavat, kaarijuova ja aaltojuova yleensä ovat näkyvissä; koiraalla lähellä tyveä oranssin värinen täplä, naaraalla normaali keskipilkku. Siipiväli on 21 – 29 mm (Silvonen &ym.