Eteläisen Suomen laji, vain harvoja havaintoja on tehty Tampereen pohjoispuolella. Se lentelee lehtomaisissa puronotkoissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, joissa palsamia kasvaa. Paras lento on heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 26.6. – 30.7. ja myöhäinen toisen polven havainto 26.9. Tyvi-, keski- ja ulkoserekkeet mustat, terävien valkoisten viirujen halkomat. Takasiivet ovat harmahtavat, kaarijuova ja aaltojuova yleensä ovat näkyvissä; koiraalla lähellä tyveä oranssin värinen täplä, naaraalla normaali keskipilkku. Siipiväli on 21 – 29 mm (Silvonen &ym. 2014).
Toukka on vihreä tai punertava, hoikka ja hieman läpikuultava. Selkäjuovasta näkyy vain monesti punertava ja katkonainen keskus; sivuselkäjuova on valkoinen tai kellanvalkoinen, yhtenäinen; sivujuova valkoinen, himmeä: vatsajuova on myös himmeän valkoinen. Huokoset kellertävät. Pää litteä, pieni. Toukka elää palsamikasveilla, kuten lehtopalsamilla (Impatiens noli-tangere), lännenpalsamilla (Impatiens capensis) ja jättipalsamilla (Impatiens grandulifera). Syö myös kukkia ja siemeniä lehtien ohella. Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Ansiopuron lehdossa 19.7.1959, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Ilkka Seuranen, Juha Salokannel, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Risto Martikainen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eustroma_Reticulata