Lajia tavataan Oulun seudulle asti pohjoisessa. Elinpiirinä ovat varjoiset lehdot, joissa kasvaa palsamia. Paras lento on kesäkuussa. Alueen havainnot on tehty 5.5. – 16.6. ja syksyn havainto 4.9. Siivet ovat ruskeasävyiset, tummanpunaruskean keskisarekkeen ulkoreunassa on hammas, ulompi poikkijuova on valkoinen kapean varjon kahtia jakama. Etusiiven ulkoreuna aaltoviirun sisäpuolelta tumma, tyvisareke viininpunertava. Siipiväli 21 – 24 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt Rovaniemen korkeudelle pohjoisessa. Se lentelee pensaikkoisilla niityillä ja sekametsien reunamilla. Keskiruumis on harmaa, kauluksessa musta juova. Etusiivet ovat sinertävänharmaat, tyvijuomu on musta, sisempi poikkiviiru on musta, ulompi vaalea, epäselvä. Keskivarjo on musta, yökköstäplät vaaleanharmaat, rengastäplä mustareunainen, munuaistäplä vain tyvipuolelta mustareunainen, aaltoviiru epäselvä. Siipiväli 27 - 32 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Vaasan korkeudelle, myös muutama havainto on tehty pohjoisempana. Se lentelee rannoilla ja rantaniityillä, joissa kasvaa pajuja. Lentoaika on kesä- heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 29.5. – 6.7. kaikissa siivissä on selvät rengasmaiset keskitäplät, joissa on vaalea keskus. Siivet ovat muuten harmaat, tummakehnäiset, poikkijuovat ovat tummapisteiset, heikot ja keskivarjo on selvä, joskus punaruskea. Siipiväli 22 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt koko Suomeen, Lapissa paikoittainen. Se elää avoimilla pajua kasvavilla niityillä tai metsäreunoilla, myös soilla. Lentoaika on heinä- elokuu. Alueen havainnot ovat ajalta 12.7. – 28.7. Perhosen pää ja keskiruumis ovat vaaleampia tai tummempia, valkoisia tai vaalean kellanruskeita. Etusiivissä on yleensä takareuna valkoinen, sen katkaisevat kaksi vinoa, messinginkiiltoista poikkijuovaa, jotka eivät yllä etureunaan asti. Etureuna on yleensä taas hyvin vaalea. Siipiväli on 11 – 13,5 mm (Bengtsson & ym, 2011).