Lajia tavataan Oulun seudulle asti pohjoisessa. Elinpiirinä ovat varjoiset lehdot, joissa kasvaa palsamia. Paras lento on kesäkuussa. Alueen havainnot on tehty 5.5. – 16.6. ja syksyn havainto 4.9. Siivet ovat ruskeasävyiset, tummanpunaruskean keskisarekkeen ulkoreunassa on hammas, ulompi poikkijuova on valkoinen kapean varjon kahtia jakama. Etusiiven ulkoreuna aaltoviirun sisäpuolelta tumma, tyvisareke viininpunertava. Siipiväli 21 – 24 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vaaleanvihreä, harmahtava tai ruskea. Selkäjuova on jakautunut, keskus tummanharmaa, takaruumiin jaokkeissa 2. – 5. täpliksi laajentunut (2/jaoke), reunat valkoiset, jaokkeiden välissä laajentuneet; sivuselkäjuova on valkoinen, kapea, yhtenäinen. D1- ja D2-sukasten käsnät valkoiset. Lisäsivujuova näkyy myös yleensä, valkoinen. Sivujuova on leveä kellertävä, siinä ovat myös mustat huokoset. Toukka elää palsamilajeilla, kuten lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), rikkapalsami (Impatiens parviflora) ja jättipalsami (Impatiens grandulifera). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Ansiopurolla 4.9.1959. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila ja Leimo Kangas.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Xanthorhoe_Biriviata