Laji on levinnyt etelärannikolle ja itäiseen Manner-Suomeen Siilijärven korkeudelle asti. Se lentelee mielellään lehti- ja sekametsien reunoilla. Etusiivet vihreät, poikkiviirut mustat, epäsäännölliset, ulompi leveä ulkopuolelta harmaanruskeavarjoinen, etureunan keskellä on musta täplä.Aaltoviiru muodostuu pienistä valkoisista täplistä, joiden ulokoreunassa molmiokmaisia mustia täpliä. Takasiivet ruskeanharmaat, siipiripset valko-musta täplikkäät. Siipiväli 29 - 39 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan Suomessa Oulun korkeudelle, myös Lapista on havainto. Se lentelee lämpimillä rinneniityillä ja sekametsissä, myös puistoissa ja peltojen reunoilla. Paras lentoaika on kesä- heinäkuussa; alueen havainnot ovat ajalta 20.6. – 23.7. Etusiivet ovat harmaat, heikot poikkijuovat ovat ruskehtavia, vaalea aaltoviiru on selvin siiven etureunassa. Siipiväli on 26 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin lenenneisuus uöottuu Inariin ast pohjoisessa. Se lentelee varvikkoisilla soilla ja rämeillä.  Etusiivet ovat harmaat, violetins'vyiset. Poikkiviirut epäselvät, vaaleat, tummareunaiset, keskivarjo ruskehtava. Yökköstäplät suuret, harmaarenkaiset, takaa mustien kaarevien juomujen reunustamat, munuaistäplä ruosteenruskean peitteen täyttämä. Keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välinen yhdysjuova mustahko, takaa valkoreunainen, pitempi kuin munusiatäplän takareuna. Siipiväli 36 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan koko Suomessa.Se lentelee rehevillä avomailla. Etusiivet ovat tuhkanharmaat, ulkosarekkeen ulko-osa ja keskisareke harmaanruskeavarjoiset. Tyvijuomu lyhyt ja musta, poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Yökköstäplät tummakeskiset, vaalearenkaiset, mustareunaiset, Rengastäplän takana vaalea laikku, jonka ulkoreunassa 2 hammasta. Aaltoviiru vaalea, siinä lyhyt W-kuvio. Siipiväli 30 - 36 mm (Silvonen& ym 2014).

Lajia tavataan Kainuussa asti. Se lentelee puoliavoimilla paikoilla, missä kasvaa kuismia. Etusiivet kellertävänharmaat, oliivinruskea- ja violetinpunavarjoiset, tyvijuomu tummanruskea, pitkä, poikkiviirut ja yökköstäplät puuttuvat, paitsi munuaistäplä, joka on valkoreunainen. Aaltoviiru valkoinen, siinä kärjen takana kaksi hammasta ja keskellä toiset kaksi. Ulkoreunassa mustanruskeita nuolitäpliä ja valkoinen pituusjuova. Siipiväli 28 . 33 mm (Silvonen & ym 2014),

Laji on levinnyt Keski-Pohuanmaalle ja Kainuuseen asti pohjoisessa. Se elää tuorepohjaisissa, avoimissa niitty-, viljelys- ja metsäympäristöissä. Vaihteleva, etusiivet tumman harmaanruskeat, ulkosarekkeen sisäosa valkeahko. Vaalean aaltoviirun sisäpuolella ruskeita varjoja. Poikkiviirut kaksinkertaiset, valkotäytteiset, sisempi jatkuu takareunassa sisäänpäin valkoisena juovana, ulompi tekee jeilatäplän kohdalla kaaren sisäänpåäin, keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä ei ole mustaa juovaa. Yökköstäplät ovat pohjan väriset. Siipiväli 23 - 28 mm (Silvonen & ym  2014).

Laji on paikallinen Etelä-Suomessa Haapavedelle asti, mutta tavattu myös Rovaniemellä.. Se lentelee tuorepohjaisten havu- ja sekametsien avoimilla paikoilla. Se on harmaa, keskipilkku on suuri, aaltoviiru on tuskin erottuva. Siipiripset eivät ole täplikkäät. Siipiväli 18 - 22 mm (Silvonen & ym 2014).