Lajia on viime aikoina tavattu Oulun korkeudelle asti, myös Torniosta on havainto. Elinpiiri kattaa kaikki puoliavoimet ja tuorepohjaiset ympäristöt. Paras lentoaika on heinäkuu; alueen havainnot ovat ajalta 5.7. – 3.10. Etusiivet ovat lyijynharmaat, etureunan keltainen reunus kapenee siiven kärkeä kohden; kaulus on keskeltä harmaa, alapuolella on harmaa keskus; koiraalta puuttuvat tuoksusuomut etureunasta. Takasiivet ovat yltä ja alta keltaiset. Takaruumiin viimeiset jaokkeet ovat keltaiset. Siipiväli on 27 – 33 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajista on havaintoja säännöllisesti Keski-Pohjanmaalle asti, myös Lapista on laji löydetty. Sen elinpiiri kattaa avoimet mäntymetsät, ruderaattikasvustot ja paahdeympäristöt. Lento alkaa kesäkuussa ja loppuu elokuussa. Alueen havainnot on tehty 6.7. – (14.8. – 19.8.). Harmojäkäläkoin pää on tumman keltainen tai ruosteenruskea, tuntosarvet ovat lähes etusiiven mittaiset, Etusiivet ovat tumman harmaanruskeat ja niissä on kaksi himmeää, vaaleata poikkijuovaa sekä pari himmeää, vaaleata täplää siiven kärkiosassa. Kuviointi voi vaihdella paljonkin.

Lajia tavataan koko maassa. Laji elää avoimilla, kosteilla alueilla, kuten rämeillä ja hakkualueilla. Koiras on lennossa toukokuun lopulta heinäkuun alkuun. Alueen havainnot on tehty toukkapussien perusteella. Koiraan siivet ovat kellanharmaat, osittain läpinäkyvät ja leveät, takaruumis on kellanharmaa, tuntosarvissa on 22- -28 jaoketta, siipiväli on 22 – 28 mm (Bengtsson & ym, 2008). Naaras on matomainen, pää ja selkäkilvet ovat kellertävät.

Lajista on havaintoja Kuusamoa myöten, harvalukuinen. Se elää haapametsissä tai sekametsissä, joissa haapaa kasvaa. Kaksipolvinen, ensin touko- kesäkuussa ja toinen polvi eli -syyskuussa. Alueelta on vain yksi havainto 29.4. Perhosen pohjaväri on valkoinen, päässä ja keskiruumiissa voi olla tummia suomuja, etusiipien kuviointi on vaaleanruskeaa, naarailla tummempi. Etu- ja takareunassa on viisi ruskeaa reunatäplää, keskellä siipeä, varsinkin kärkiosassa on musta pituusjuova. Takasääret ovat mustatäpläiset.

Lajia tavataan nykyisin Keski-Pohjanmaalla asti. Se elää hakamailla, puistoissa ja puutarhoissa. Lentoaika on heinäkuusta syyskuulle; alueen havainto on tehty 18.8. Etusiivet ovat tummanruskeat ja niissä on himmeä harmaa kirjailu. Takareuna on harmaa ja siinä on 2 – 3 mustahkoa täplää. Ulkoreunassa on nokkamainen uloke. Siipiväli on 17 – 21 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji on levinnyt Keski-Lappiin asti. Sitä tavataan siellä, missä harmaaleppä kasvaa. Lajilla on kaksi polvea kesässä. Alueen havainnot on tehty 6.5. – 25.6. ja oletettu toisen polven havainto 1.8. Perhosen pää ja keskiruumis ovat ruosteenruskeat, siipikannat ruskeat, takareuna valkoinen. Etusiivet ovat pronssinruskeat, niissä on neljä valkoista etureunatäplää, takareunassa kaksi leveän kolmiomaista, valkoista täplää, tyvijuova on kapea, valkoinen ja suora, tyviosan takareunassa on valkoinen täplä. Täplät ovat mustan reunustamat. Kärkiosassa on musta täplä.