Laji on levinnyt Keski-Pohuanmaalle ja Kainuuseen asti pohjoisessa. Se elää tuorepohjaisissa, avoimissa niitty-, viljelys- ja metsäympäristöissä. Vaihteleva, etusiivet tumman harmaanruskeat, ulkosarekkeen sisäosa valkeahko. Vaalean aaltoviirun sisäpuolella ruskeita varjoja. Poikkiviirut kaksinkertaiset, valkotäytteiset, sisempi jatkuu takareunassa sisäänpäin valkoisena juovana, ulompi tekee jeilatäplän kohdalla kaaren sisäänpåäin, keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä ei ole mustaa juovaa. Yökköstäplät ovat pohjan väriset. Siipiväli 23 - 28 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukan selkä punavioletti, kyljen alaosa samoin, selkäjuova on leveä, samoin sivuselkäjuova, lisäsivujuova vielä leveämpi. Kitiinitäplät D2 - D2 yhtyneet jaokkeessa A9. Se elää leveälehtisten heinien korren alaosassa tal juurituppaissa. On todettu mm. kastikaölta (Calamagrostis), koiranheinältä (Dactlis glomerata), nurmilauhalta (Deschampsia caespitosa), juolavehnältä (Elymus repens), ruokohelveltä (Phalaris arundinacea) ja kylänurmikalta (Poa annua). Talvehtii keskenkasvuisena.
Havainto: Ensihavainto Aitoossa 29.7.1959 (Veikko Kauranen). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Oligia_Strigilis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/apameini/oli-strigilis.htm