Lajin on levinnt Oulun seudulle asti pohjoisessa.Se lentelee seka- ja kangasmetsien laiteilla ja puutarhoissa selä rämeillä. Etusiivet ovat harmaat, ruskehtavansävyiset, keskisareke on tummempi. Poikkiviirut ovat ruskeat, epäselvät. Yökköstäplät suuret, valkeahkoreunaiset. Aaltoviiru ob okranvalkoinen, suora, sisäpuolelta ruskeareunainen. Siipiväli 32 . 37 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka muistutta lajia O. gracilis, mutta kylkivyöhykkeessä on tummia värielementtejä myös sivujuovan alareunassa, niskakilven sivuselkäjuova on valkoinen, leveä, ja pään otsajuova ja eruosa ovat vaaleammat kuin päälaenjuova. Se on moniruokainen, todettu mm. pujolla (Artemisia vulgaris), koivulla (Betula), kanervalla (Calluna vulgaris), haavalla (Populus tremula), tuomella (Prunus padus), tammella (Quercus robur), pajuilla (Salix), puna-apilalla (Trifolium pratensis) ja mustikalla (Vaccinium myrtillus). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Aitoossa 20 5. 1956 (Matti Leivo). Myös Arto tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Orthosia_Opima
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/ort-opima.htm