Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se on yleinen monenlaisilla biotoopeilla, myös kulttuurimaisemissa. Laji on kaksipolvinen, ensin touko- kesä- ja heinäkuussa ja toinen polvi elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 3.6. – 22.7. ja toinen polvi 31.7. – 26.8. Etusiipien keskisareke on tummempi kuin ulkosareke, jonka etuosa on tummempi kuin takaosa; keskisarekkeen ulkoreunassa on 1 – 2 tylppää hammasta. Siipiväli on 21 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on ruskeanharmaa tai punaruskea. Selkäjuova näkyy juovana vain keskiruumiissa ja takaruumiin 6. – 9. jaokkeissa, joissa selvänä on mustahko juovan keskus, vaaleat reunat voivat puuttua; jaokkeiden 1. – 5. takaosassa valkoiset reunat muodostavat kolmiomaisen täplän, jonka edessä on nuolen kärjen muotoinen tummennus. Selkäkäsnät ovat valkoiset. Sivuselkäjuova on melko leveä, selvä vain keskiruumiissa ja peräpään jaokkeissa. Lisäsivujuova on kapea, valkoinen, katkeileva. Sivujuova on valkoinen, poikki huokosten kohdalla. Vatsa ruskea, sen keskijuova vaaleampi. Toukka elää mataralajeilla, kuten paimenmatara (Galium album), keltamataralla (Galium verum) ja rantamataralla (Galium palustre). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 20.6.1956, Leimo Kangas. Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Epirrhoe_Alternata