Laji on levinnyt Kärsämäelle asti pohjoisessa. Se lentelee tuorepohjaisilla niityillä. Etusiivet ovat kellanharmaat, keskisareke punertava. Poikkiviirut ovat yksinkertaiset, tummanruskeat. Yökköstäplistä vain munuaistäplä on näkyvä, valkoinen. Aaltoviiru puuttuu, mutta ulkosarekkeen ulko-osa on muuta siipeä, raja menee aaltoviirun kohdalla tummempi. Siipiväli 25 - 28 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on ruskea, pää ja kilvet ruskeat, päässä päälaenjuova on selvä, leveä, otsajuova puuttuu. Niskakilvessä selkäjuova on selvä, valkoinen, sivuselkäjuova on vain täplä etureunassa. Ruumiin selkävyöhyke on ruskea, siinä on selvä ovaali ruutukuvio, sivuselkä tummempi, harmaanruskea. Ruumiin selkäjuova on valkoinen, kapea ja katkeillut, sivuselkäjuova on leveä ja vaaleanruskehtava, sivujuova on leveä, sen yläreuna on aaltoinen. Se on moniruokainen, todettu mm. mataroilta (Galium), ruusuruoholta (Knautia arvensis), valkopeipiltä (Lamium album), piharatamolta (Plantago major), pihatähtimöllä (Stellaria media), ja voikukalta (Taraxacum). Keskenkasvuinen toukka talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 13.7.1961 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni ja Matti Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eriopygodes_Imbecilla
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/eri-imbecillus.htm