Laji on levinnyt Oulun seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee mielellään vesien rannoilla. Etusiivet ovat punariskeat, poikkiviirut eivät eroty. Yökköstäplät vaalearenkaiset, munuaistäplä edestä avoin, etuosastaan oranssitäytteinen, takaosastaan tumma. Aaltoviiru valkoinen, suora; siinä W-kuvio; jonka kärjet ulottuvat ripsiin asti. Siipiväli 33 - 40 mm (Silvonen & ym 3+14).
Toukka vihreä tai harmaanruskea, selkä- ja sivuselkäjuovat ovat pyöreiksi elementeiksi hajonneet, niskakilven XD1 ja XD2 sukaset mustassa täplässä. Sivujuova on vaaleankeltainen tai oranssi, sen yläreuna terävä ja alareuna häipyvä. Se on moniruokainen, todettu mm: siankärsämöltä (Achillea millefolium), pujolta (Artemisia vulgaris), asterilta (Aster), maltsalta (Atriplex), kaalilta (Brassica), merisinappi (Cakile maritima), savikalta (Chenopodium), kierrolta (Convolvulus), heiotroopilta (Heliotropium), suolavihvilältä (Juncus gerardi), niittynätkelmältä (Lathyrus pratensis), keltamaitteelta (Lotus corniculatus), kevätpiipolta (Luzula pilosa), ruokohelpiltä (Phalaris arundinacea), piharatamolta (Plantago major), vadelmalta (Rubus idaeus), raidalta (Salix caprea), isomaksaruohoöta (Sedum telephium), kultapiiskulta (Solidago virgaurea), voikukalta( Taraxacum), mustikalta (Vaccinium myrtillus) ja orvokilta (Viola). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Holjassa 27.7.1958 (Lauri Salonen):Myös Arto Tyrni ja Leimo Kangas ovat tavanneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lacanobia_Oleracea
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/lac-oleracea.htm