Laji on levinnyt Etelä-Lappiin asi. Se viihtyy pensaikkoisilla paikoilla. Etusiioien sisäosa ruskea, ulko-osa harmaa. Sisempi poikkiviiru on mustanruskea ja siinä on keilatäplän kohdalla terävä hammas. Ulompi poikkiviiru on tummanruskea, vain munuaistäplän takaa selvä, Aaltoviiru sahahamoainen, vaaleanharmaa, sisäpuolelta tummempivarjosteinen. Siipiväli 29 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukan väri vaihtelee mustata lähes valkoiseen. Päävoim olla lähes kokonaan musta keltaiseen pistesilmätäplään asti tai siinä on valkoiset juovat.Ruumiin selkäpuoli on musta tai valkoisen kirjavoima, selkäjuova epäselvä. Lisäselkäjuova yhtynyt sivuselkäjuovaan tai puuttuu, lisäsivujuova ja sivujuova valkoiset tai puuttuvat. Se on moniruokainen lehtipuilla ja pensailla, kuten vaahteroilla (Acer), lepällä (Alnus), koivuilla (Betula), pähkinäpensaalla (Corylus avellana), orapihlajalla (Crataegus), omenapuulla (Malus), haavalla (Populus), tuomella (Prunus), tammella (Quercus), ruusulla (Rosa), vadelmalla (Rubus), pajulla (Salix) ja pihlajalla (Sorbus). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 14.7.1959 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Juha Jokinen, Keijo Mattila ja Matti Ahola ovat ilmoittaneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Colocasia_Coryli
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/pantheinae/col-coryli.htm