Lajia tavataan Etelä-Suomessa Kalajoelle asti. Se lentelee tuorepohjaisissa avomaastoissa. Koiraan tuntosarvect ovat lyhytripsiset. Etusiivet ovat tumman ruskeanharmaat, keskipilkku on iso, kahden mustan etureunatäplän välissä, valkeahko heikosti hampainen aaltoviiru on selvä. Takasiivissä musta keskipilkku. Siipien reunaviiru on katkeileva ja siipiripset ovat täplikkäät. Takaruumis on alta valkeahko. Peräkilpi on taaksepäin kapeneva ja päättyy 2 pitkään kärkeen. Siipiväli 15 - 20 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on vaalean vihreä tai vihreä, selkä- ja sivuselkäjuovat tummanvihreät, sivujuova valkoisenvihreä, joskus katkeileva, alta tummanvihreälaitainen, vatsajuova leveä, valkeahko- Pää on ruskeanvihreä tai mustanharmaa. Se elää sarjakukkaisten, kuten ahopukinjuuren (Pimpinella saxifraga), lehtokarvasputki (Laserpitium latifolium), solerijuuri (Sium sisarum), karhunputki (Angelica sylvestris), idänukonputki (Heracleum sphondylium) ja suoputki (Peucedanum palustre), kukinnoissa syöden hedelmiä.
Havainto: Ensihavainto toukkia 1956 Matinojassa (Leimo Kangas).
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Trisignaria
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-harmaa.htm