Laji on levinnyt koko Suomeen, Lapissa paikallinen. Se lentelee avoimissa kulttuuriympäristöissä, hakkuuaukeilla ja niityillä. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuulle, joskus toinen polvi lentää syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 16.6. – 21.7., mahdollisia toisen polven yksilöitä on havaittu (26.7. – 28.7.) – (13.8. – 15.8). Etusiivet ovat harmaanruskeat; ulompi poikkijuova ohut, sen keskivarjo selvä; sisempi poikkijuova on selvästi näkyvissä; ulkosarekkeessa on yleensä mustia suoniviiruja. Takasiivet ovat jokseenkin yksivärisen tummat ja niissä on heikko kaarijuova. Siipiväli on 17 – 22 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vaalean- tai kellanvihreä, joskus punainen. Selkäjuova vihertävän tai kellertävän valkoinen, hyvin leveä, jakautunut, mutta sen keskus himmeä, harmaa ja poikki jaokkeiden välissä. Sivuselkäjuova kapea, valkoinen, katkeileva, sen reunukset punaiset, yläreunus leveä, täyttää juovien välin, alareunus kapeampi. Joskus reunukset peittävät koko sivuselkäjuovan. Lisäsivujuova vaalea, kapea, katkonainen; sivujuova on valkoinen tai vaaleanvihreä, leveä. Pää ja niskakilpi tummanruskeat, peräkilpi ruskea. Monesti toukka on vihreä ja siinä näkyy juovista vain punainen sivuselkäjuovan yläreunus. Se elää huulikukkaisilla kasveilla, kuten kirjopillikkeellä (Galeopsis speciosa), punapeipillä (Lamium purpureum) ja peltopähkämöllä (Stachys palustris); syö kukkia ja siemeniä. Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto on tehty Matinojalla 20.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Kari Järventausta, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Perizoma_Alchemillata