Lajia tavataan harvakseltaan ympäri maan. Se tapaa lehdoista, metsien reunamilta, mutta myös rantaniityiltä. Paras lento on touko- kesäkuussa. Alueen havainnot on tehty 1.6. – 24.6. Melko pieni, siipiväli on 18 – 21 mm (Silvonen & ym, 2014), mustavalkoinen perhonen. Takaruumiin jaokkeiden takareuna on valkoinen ja ruumin näyttää poikkijuovaiselta. Siipiripsien mustat osat valkoisia leveämmät.
Toukka kellanvihreä tai ruskea. Selkäjuova jakautunut, keskus mustanharmaa, yhtenäinen, reunat kapeat, valkoiset tai häipyvät. Sivuselkäjuova valkoinen, yhtenäinen, mutta voi selvimmin näkyä keskiruumiissa ja takaruumiin viimeisissä jaokkeissa. Sivuselkä tummempi, lisäsivujuova puuttuu tai on hyvin himmeä. Sivujuova valkoinen tai kellanvalkoinen, yläreuna jyrkkä, alareuna sulautuu vaalean vatsaan ilman reunusta. Toukka elää mataralajeilla, kuten ahomataralla (Galium boreale). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 26.6.1956, Leimo Kangas. Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Epirrhoe_Hastulata