Pikkujuuriperhonen esiintyy koko maassa Muonioon asti pohjoisessa. Laji on kooltaan melko pieni, siipiväli koiraalla 23 – 30 mm ja naaraalla 26 – 32 mm (Bengtsson & ym, 2008). Sukupuolet ovat hiukan eri näköiset: Koiraan etusiivet ovat kellan- tai oranssinruskeat ja niissä on kaksi hopeanvalkoista poikkijuovaa, sisempi on lyhyt, ulompi ulottuu takakulmasta siiven kärkeen; takasiivet ovat tummanruskeat. Naaraan etusiivet ovat vaaleamman ruskeat ja niissä on kaksi melko leveää mutta himmeää poikkijuovaa, takasiivet ovat harmaat. Laji lentelee kosteapohjaisissa lehti- ja sekametsissä ja niiden aukioilla. Lentoaika on kesä-heinäkuussa, alueen havainnot on tehty (10. – 11.7.) – 26.7.
Täysikasvuinen toukka on ruskeanharmaa, pää on ruskea ja keskiruumiin selkäkilvet harmaanruskeat; se on hoikka, pituutta 30 – 35 mm (Bengtsson & ym, 2008). Toukka elää maassa ilman seittikudosta ja syö monien kasvien juuria, mm. sananjalka (Pteridium aquilinum), nokkoset (Urtica), kanerva (Calluna vulgaris), esikot (Primula) ja mustikka (Vaccinium myrtillus) on todettu ravinnoksi. Toukan kehitys vaihtelee, etelässä se on yksivuotinen, pohjoisessa jopa kolmevuotinen.
Havainnot: Laji havaittiin ensinnä Matinojalla 16.7.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Phymatopus_Hecta
