Laji on levinnyt Etelä- ja Keski-Suomeen Kajaanin korkeudelle asti. Se elää puoliavoimissa pensaikkoisissa paikoissa. Koiraan tuntosarvet ovat hyvin pitkäripsiset. Etusiivet ovat pitkänomaiset ja suipot, väri on kellanharmaa tai vaalean ruskeanharmaa, poikkiviirut mustat, keskisarekkeen sisemmän osan täyttää tummempi harmaanruskea poikkivyö, joka koskettaa mustaa keskipilkkua. Kaksinkertainen ulompi poikkiviiru tekee etureunan jälkeen mutkan ulospöin. Aaltoviiru valkoinen selvä, hienohampainen. Takasiivet pitkänomaiset, ulkoreuna keskeltä vahvasti ulkoneva. Takaruumiin toinen nivel tummanruskea. Siipiväli 16 - 20 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka hyvin hoikka, nivelrajat kuroutuneet, iho poikkiryppyinen. Väri on kovin vaihteleva, mukkankeltainen, punainen, ruskehtava tai sinipunerva, keskiselkä on tummempi. Vaaleilla yksilöillä selkäviiru on kapea, mustahko, keskisten nivelten etureunassa paksuksi viivatäpläksi laajentunut, sivuselkäjuova on kapea, musta, usein katkeileva, sivureuna vaalea, alta tummalaitainen. Vatsa on vaalea, sen keskijuova tummanruskea tai musta. Pää on ruskea tai musta. Se elää pihlajalla (Sorbus aucuparia), pajuilla (Salix), kuusella (Picea abies) ja lehtikuusi. lla (Larix). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 8.6.1960 (Leimo Kangas)
Lisätietoja; http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Exiguata