Säännöllinen levinneisyys ulottuu Rovaniemelle, mutta pohjoisempaakin on havaintoja. Se lentelee avoimissa lehti- ja sekametsissä. Paras lentoaika on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 6.6. – 12.7. Siivet ovat ruskeanharmaat vaaleiden ja tummien aaltojuovien kirjavoimat. Takasiivet ovat tyvipuolesta hiukan vaaleammat. Siipiväli on 27 – 34 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukan pohjaväri vaihtelee, useimmiten se on tummanruskea, mutta voi olla kellanruskea, punertava, vihreäharmaa tai vihreä. Selkäjuova jakautunut, keskus mustanharmaa, leveä, yhtenäinen, reunat himmeän valkoiset, joskus lähes näkymättömät. Sivuselkäjuova kapea, valkoinen, katkeileva, sen alareunus ja koko sivuselkä leveä ja muuta ruumista tummempi. Sivujuova leveä punertavan keltainen, reunoilta valkoinen ja siinä ovat keltaiset huokoset. Pää, kilvet, rintajalat ja vatsajalkojen sivut ruskeat tai mustahkot. Toukka on moniruokainen varsinkin lehtipuilla, kuten koivuilla (Betula pendula ja Betula pubescens), pajuilla (Salix), pihlajilla (Sorbus), haavalla (Populus tremula), taikinanmarjalla (Ribes alpinum), kilsepensaalla (Elaeagnus commutata), mutta myös mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum). Se kehrää yhteen ravintokasvin lehdet ja syö niitä rankomalla. Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Kirkonkylässä 3.7.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hydria_Undulata