Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen, mutta on taantunut etelässä. Se lentelee erityisesti kuusimetsissä, pohjoisessa myös koivumetsissä ja tunturipaljakalla. Lentoaika on heinä- elokuu. Alueen havainnot on tehty 6.7. – 4.8. Siivet harmaat ja poikkiviiruiset; keskisareke hiukan tummempi, takaosastaan tasaleveä ja suora. Molemmissa siivissä keskipilkut, takasiivet vaaleammat. Siipiväli on 26 – 34 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka vihreä tai punaruskea. Selän kuviona takaruumiin jaokkeissa 1. – 7. V:n muotoinen, punertava, ulkoa ruskea- tai mustareunainen kulmasta keltainen selkätäplä. Sivujuova kellanvalkoinen, sen alareunus tumma. Peräkilpi ja peräjalat punertavat, vatsassa punaruskea keskijuova. Toukka elää etupäässä mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), mutta myös koivuilla (Betula pubescens ja Betula pendula), vaivaiskoivulla (Betula nana), kanervalla (Calluna vulgaris), pajuilla (Salix), pihlajalla (Sorbus aucuparia) ja rikkokasveilla (Saxifraga). Se talvehtii pienenä.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 5.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Entephria_Caesiata