Laji on levinnyt koko Suomeen, Lapissa harvinaisempi. Sitä tavataan kaikenlaisissa metsissä, joissa koivua kasvaa. Sukupolvia on kaksi, touko- kesäkuussa ja heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 28.6. – 6.7. ja toinen polvi 30.7. – 1.8. Perhosen pää, siipikannat, keskiruumis ja etusiivet ovat kellanruskeat. Keskellä siipeä on valkoinen, mustareunainen poikkijuova, sen lisäksi on kolme valkoista, mustareunaista etureunatäplää ja kaksi mustareunaista takareunatäplää. Tyviosan takareunassa on tumma alue ja valkoinen täplä; kärkiosassa on musta täplä. Siipiväli 5 – 8 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on vaalean kellanvihreä, sen selässä on keltainen täplä ja pää on vaaleanruskea. Se elää koivulla (Betula pubescens ja Betula pendula) sekä vaivaiskoivulla (Betula nana). Ryppykoverre tehdään lehden alapinnalle, se on lyhyt, n. 1 cm, sivusuonten välissä. Koverteen pinnalla on yleensä yksi selvempi ryppy ja voi olla useita matalampia. Toukka on ennen koteloitumista keltainen, koteloituu kotelokoppaan koverteeseen, kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Kantolassa 15.6.1971, Matti Ahola, Myös Tatu Sallinen on havainnut lajin.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Phyllonorycter_Ulmifoliella
http://www.ukmoths.org.uk/species/phyllonorycter-ulmifoliella/