Lajin levinneisyys ulottuu Oulun seudulle. Se elää hakamailla, puistoissa ja puutarhoissa. Lento alkaa heinäkuussa ja päättyy syyskuussa. Alueen havainto on tehty 3.8. – 5.8. Etusiipien etuosa on vaalean harmaanruskea, takaosassa on ruskea alue, jossa on suuria, mustia täpliä, myös ulompana on pienempiä mustia täpliä. Siiven ulkoreuna on nokkamainen. Siipiväli on 19 – 22 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on vihreä, sen selkäjuova on valkoinen ja leveä, sivuselkäjuova on himmeä tuskin erottuva, pää ja kilvet ovat myös vihreät. Sukatyvipisteet mustat, vaaleakehäiset. Se elää etupäässä orapihlajilla (Crataegus) ja omenoilla (Malus sylvaticus ja Malus domestica), mutta myös tuomipihlajalla (Amelanchier) ja tuskapensaalla (Cotoneaster). Toukka kutoo harvan seittiputken lehdelle ja koteloituu valkoiseen kotelokoppaan. Muna talvehtii.
Havainnot: Ainoa havainto on tehty Kantolassa (3.8. – 5.8.)1971, Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ypsolopha_Scabrella
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/y/ypsolopha_scabrella.html