Laji on yleinen Oulun eteläpuolella, mutta Lapissa harvinainen. Se lentelee monenlaisilla avoimilla paikoilla. Koiraan tuntosarvet lyhytripsiset. Etusiivet väriltääj vaalean kellanharmaat, tiheään harmaa tai mustaruskeakehnäiset, sisempi poikkiviiru tasaisesti kaartunut, ulompi tekee tylpän ulkoneman, keskipilkku musta, aaltoviiru heikosti laajentunut takahurkassa. Takasiivet ovat vahvasti kirjaillut, tyvipuolelta valkeahkot. Takaruumis alta valkoinen, päältä harmaa. Siipiväli 16 - 20 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukan iho on karkeanystyräinen, vihertävä, kellanharmaa, mullankeltainen tai ruskea. Selässä ruututäplät punaruskeita, jotka keskisissä nivelissä häipyvät taapäin. Sivuselässä punertavat vinojuovat. Sivureuna vaalea, alta leveälti tummareunainen. Vatsajuova ruosteenpunainen. Se elää monien ruohojen, pensaiden ja puiden kukilla ja lehdillä, erityisesti vadelmalla (Rubus idaeus), mutta myös suvuilla pajut (Salix), kärsämöt (Achillea), matarat (Galium),villakot (Senecio), horamat (Epilobium) ja kyltapiiskut (Solidago). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 2.7.1958 (Leimo Kangas).
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Subfuscata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-kirjava.htm