Levinneisyys kattaa koko Suomen, mutta on Lapissa paikoittainen. Elinpiirinä ovat monenlaiset lehtimetsät. Laji on lennossa myöhään syksyllä, paras lento on syys-lokakuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 17.8. – 22.10. Hallakehrääjä on mustanharmaa; etusiivissä on kaksi vaaleata poikkijuovaa, siipiripset ovat täplikkäät. Takasiivet ovat hiukan vaaleammat, varsinkin naaraalla. Siipiväli on 32 – 44 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on tasaisesti karvainen ilman isompia tupsuja, perusväri voi olla harmaa, harmaanruskea tai ruskea ja selän kuviot voivat vaihdella. Usein esiintyvä muoto on tasaisen harmaa, vain selkäkäsnät voivat olla vaaleammat. Monesti selässä on nelikulmion muotoinen, tummareunainen kuvio ja sivuselkä vaalea. Kaikissa muodoissa toukkanahka on mustapisteinen. Toukka elää lehtipuilla ja pensailla, suosittuja ovat haavat (Populus tremula), koivut (Betula pubescens tai Betula pendula), pajut (Salix), lehmus (Tilia cordata), lepät (Alnus incana tai Alnus glutinosa), tammi (Quercus) ja hedelmäpuut. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Holjassa 2.10.1958, Lauri Salonen. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola ja Pekka Rantanen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Poecilocampa_Populi