Lajia tavataan koko Suomessa, Lapissa paikallinen. Se lentelee erityisesti koivikoissa, puistoissa ja puutarhoissa. Koiras on lennossa syyskuusta marraskuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 28.9. – 5.10. Koiras on sukulaistaan suurempi ja vaaleampi, etusiivet vaalean kellanruskehtavat, heikkokuvioiset, ulompi poikkijuova taipuu takareunassa sisäänpäin. Takasiivet valkoiset, lähes ilman kirjailuja, poikkijuovan kohdalla suonissa mustat täplät. Siipiväli on 28 – 36 mm (Silvonen & ym, 2014). Naaraan siivet ovat pidemmät kuin puolet ruumiin pituudesta, niissä on selvä musta poikkivyö.
Toukka on kellanvihreä tai harmaanvihreä, selkä joskus hyvin tumma. Selkäjuova hyvin himmeä tai puuttuu. Sivuselkäjuova on valkoinen tai kellanvalkoinen, leveä, yhtenäinen. Lisäsivujuova on valkoinen kapea, jaokkeiden välissä poikki. Sivujuova on kellanvalkoinen melko kapea; huokoset ovat mustat. Pää on usein kokonaan musta, joskus musta- tai tummanruskeatäpläinen. Nuorempana toukka voi olla kokonaan tummanharmaa. Se elää pääasiassa koivuilla (Betula pendula, Betula pubescens), harvemmin muilla lehtipuilla, kuten tuomella (Prunus padus) ja lehmuksella (Tilia cordata).
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 1958, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Operophtera_Fagata