Laji on tavattu Rovaniemeltä asti. Se lentelee kosteilla niityillä. Se muistuttaa lajia pulchrina, muttan etusiivet ovat kapeammat violetinsävyisen harmahtavan ruskeat, vaaleanruskea laikku keskisarekkeen takaosassa pieni. Hopeinen gamma-merkki on tavallisesti yhtenäinen ja ohutpiirteinen. Aaltoviirun W-merkki terävähkö. Siipiripset kontrasrisen kirjavat. Takasiipien alapuolen kaarijuova selvä, keskipilkku täplämäinen. Siipiväli 35 - 49 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on vihreä, pää vihreä, musta verkkoryhmät RG1 ja RG2 osittain näkyvissä päälakisauman molemmin puolin ja musta poskijuovan yläpuolella. Selän juovat kapeat, selkäjuovan reunat kapeat ja varsinkin jaokkeissa A6 - A8 kaukana toisistaan. Sivujuova leveämpi, koskettaa hyokosia jaokkeissa A1 - A4. Sukapisteet musta keskiruumiissa ja SD1 myös A1 - A4. Käsnät vihreät ja rintajalat mustat. Se on moniruokainen, todettu ainakin lajeilta piharatamo (Plantago major) ja kiinankaali (Brassica pekinensis).
Havainto: Ensihavainto Aitoossa 28.7.1962 (Matti Ahola). Myös Arto Tyrni ja Keijo Mattila ovat havainneet lajin.
Lisätiedot:http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Autographa_Buraetica
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/plusiinae/aut-buraetica.htm