Laji on levinnyt koko Suomeen, mutta se on harvinainen Lapissa. Tyypillinen elinpiiri on rantapajukko tai kostea niitty, jossa on paljon pajuja, mutta myös kulttuuriympäristöt. Laji aloittaa lennon elokuussa ja jatkaa talvehtimisen jälkeen kesäkuuhun asti. Alueen havainnot ovat ajalta 21.8. – 10.6. Etusiivet ovat ruskeat, ulompi poikkijuova on valkoinen, kaksinkertainen, sen sisäpuolella on epämääräinen punainen alue ja pistemäinen valkoinen rengastäplä; ulkoreuna on mutkainen. Takasiivet ovat harmaat. Siipiväli on 41 – 48 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihreä, tumma suoni kuultaa läpi keskiselässä, sivuselkäjuova on valkoinen, usein himmeä, mutta sen alareuna on kapealti musta tai tummanharmaa, jolloin juova on yleensä aina näkyvissä. Vihreät toukat voivat olla hankalia tunnistaa, mutta tällä lajilla on ylimääräinen suka D2:n alapuolella takaruumiin 1. – 6. jaokkeissa. Toukka elää pääasiassa pajuilla, kuten virpapaju (Salix aurita), raita (Salix caprea), tuhkapaju (Salix cinerea), salava (Salix fragilis), halava (Salix pentandra) ja punapaju (Salix purpurea), mutta myös muilla lehtipuilla, haavalla (Populus tremula) ja koivulla (Betula pubescens).
Havainnot: Ensihavainto lajista in tehty Matinojalla 9.6.1957, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Scoliopteryx_Libatrix
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/scoliopteryginae/sco-libatrix.htm