Laji on levinnyt koko Suomeen. Se lentelee monilla biotoopeilla, missä vain leppiä kasvaa. Lento alkaa jo toukokuussa ja jatkuu heinäkuulle asti. Alueen havainnot ovat ajalta 30.5. – 26.7. ja myös toisen polven yksilö 18.8. Etusiivet ovat yksivärisen vaalean harmahtavat, joskus sinertävät, kärjen takana on kaksi terävää, mustaa vaakaviirua, keskisareke melko suora ja nauhamainen, tyvisarekkeen reunajuova päättyy hyvin viistosti takareunaan. Huulirihmat ovat noin kaksi kertaa silmän läpimitan mittaiset. Siipiväli on 23 – 33 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on lyhyt ja paksu, kellanruskea tai -harmaa, joskus vihertävä tai punertava, voi olla myös mustanruskea. Selkäjuova on epäselvä, sivuselkäjuova on leveä, kellertävä; lisäsivujuova on heikko, katkeileva, kellertävä; sivujuova on leveä, valkoinen. Juovat joskus himmeät ja epäselvät. Pää on ruskea, mustapisteinen. Toukka elää lepillä (Alnus incana ja Alnus glutinosa). Se elää yhteen kutomiensa lehtien välissä. Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 20.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hydriomena_Impluviata