Laji on levinnyt Kalajoelle asti pohjoisessa. Parhaiten sen tapaa tuorepohjaisessa rantalepikossa. Etusiivet ovat violetinharmaat, tummanruskeavarjoiset, tyvojuomu on musta, edestä valkoinen, poikkiviirut mustat. Rengastäplä on epäselvästi ruskeareunainen, munuaistäplä on suuri, ruosteenpunatäytteunen, harmaarenkainen, sejn takaosassa musta viiru. Keilatäplä mustareunainen, sen ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysviiva. Siipiväli 41 - 46 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka vaihtelee vihreästä harmaanruskeaan. Selkäjuova ja sivuselkäjuova ovat leveät, sukatyvitäplät ovat suuret, kellanvalkoiset, kylkivyöhykkeet kellanvohreät tai harmaanruskeat. Tumma täplä huokosen ja sukasen L1 välissä lapea, ei juurikaan ulotu L1-kehän alapuolelle. Se elää varsinkin tervalepällä (Alnus glutinosa), mutta on tavattu myös koivulta (Betula), haavalta (Populus tremula), tammelta (Quercus robur) ja pajuilta (Salix), Aikuinen perhonen talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 5.5.1959 (Leimo Kangas). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila ja Matti Ahola ovat ilmoittaneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lithophane_Furcifera
http://perhoset.nettitieto.fi/historia/xyleninae/lit-furcifera.htm