Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Ivaloon asti. Elinpiiri kattaa lehti- ja sekametsät ja niiden reuna-alueet. Paras lento on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 27.5. – 1.7. ja ilmeinen toisen polven havainto 28.9. Etusiivet ovat vaaleanruskeat, poikkijuovat näkyvät tummina pisteinä, keskivarjo on kapea, hiukan muuta siipeä tummempi; ulkoreuna on tyypillisesti lovinen. Palpit ovat pitkät ja eteenpäin suuntautuneet. Takasiivet ovat pohjoisilla yksilöillä valkoiset. Siipiväli on 37 – 56 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on sinivihreä, selkäjuova on jakautunut, keskus leveä pohjan värinen, reunat valkoiset melko kapeat; sivuselkäjuova on yksinkertainen, valkoinen, kapeampi kuin selkäjuova; sivujuova on valkoinen tai keltainen, kapea, kulkee huokosten yläpuolitse, usein sen yläreunus in kapealti musta ja alareunus punertava. Iho on känäinen. Se elää haavalla (Populus tremula) ja pajuilla (Salix). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 10.8.1957, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Jokinen, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja. http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Pterostoma_Palpina
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/pte-palpinum.htm