Laji on levinnyt koko Suomeen, etelässä kuitenkin runsaampi. Se elää monenlaisissa ympäristöissä, joissa lehtipuita kasvaa. Lento alkaa toukokuun lopulla ja jatkuu syyskuun alkuun; lajista voi olla kaksi sukupolvea kesässä. Alueen havainnot on tehty 25.6. – 21.8. Etusiivet ovat mustanharmaat, poikkijuovat ovat mustat, hampaiset, keskipiste on musta, viivamainen; siiven tyvellä on vaalea täplä, samoin ulomman poikkijuovan ulkopuolella etureunassa ja takareunassa; aaltoviirun sisäpuolella on punaruskeita täpliä. Siipiväli on 35 – 48 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka vaihtelee harmaasta vihreään ja ruskeaan; sillä on kuitenkin aina neljä selkäkyhmyä takaruumiin jaokkeissa 2. – 5., joskus 5. jaokkeen kyhmy on hyvin pieni. Myös 8. jaokkeessa on selkäkyhmy. Keskiruumiin selkä on tumma kyhmyihin asti ja useimmiten on nähtävissä vaalea sivujuova, joka menee 6. jaokkeen vatsajalan sivuille. Pää on mustapisteinen. Se elää pääasiassa koivuilla (Betula pendula ja Betula pubescens) ja lepillä (Alnus incana ja Alnus glutinosa), mutta myös muilla lehtipuilla, kuten raidalla (Salix caprea), pähkinäpensaalla (Corylus avellana) ja haavalla (Populus tremula). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 16.7.1960, Leimo Kangas, Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Notodonta_Dromedarius
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/not-dromedarius.htm