Levinneisyys Suomessa ulottuu Kainuuseen pohjoisessa. Kuusikarvajalka on kuusimetsien perhonen, se on lennossa kesäkuulta elokuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 30.6. – 21.7. Siivet ovat päältä harmaat, etusiiven poikkijuovat ovat terävästi hampaiset, usein näkyy myös tummempi keskivarjo ja munuaistäplä, siiven tyvipuoli voi etureunassa olla muuta siipeä vaaleampi; aaltoviiru on valkoinen ja useimmiten selvä. Siipiväli on 37 – 57 mm (Silvonen & ym, 2014).
Täysikasvuinen toukka on vihreä, sillä on pään takana kaksi mustaa, eteenpäin suuntautuvaa karvatupsua, selässä neljä valkoista, keskeltä oranssia tupsua ja 8. jaokkeen keskiselässä keltainen tupsu. Karvat ovat muutenkin pitkät. Takaruumiissa ovat tupsujaokkeiden välit mustat, jaokkeet 5. – 8. keskiselästä mustat ja sivuselkäjuova on leveä, valkoinen, sen alareunus on kapealti musta. Sivujuova on valkoinen, sen yläreunus on jaokkeiden välissä musta. Muuten toukka on vihreä. Ravintona on kuusi (Picea abietis) ja lehtikuusi (Larix sibirica tai Larix europaea).
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Matinojalla 1958, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Ilkka Seuranen, Juha Jokinen, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Risto Martikainen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Calliteara_Abietis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lymantriinae/cal-abietis.htm