Laji on nykyään levinnyt Etelä-Pohjanmaalle asti, mutta havaintoja on myös pohjoisempaa. Se asustaa lehtometsissä tai pensastoissa, missä kuusamaa kasvaa. Paras lentoaika on kesäkuu; alueen havainnot ovat ajalta 7.6. – 15.7. Siipien tumma reunus on leveä, etusiipien keskisarakkeessa on pitkittäissuoni ja päässä tummennus, myös takaruumiin sivut ovat valkoiset. Siipiväli on 38 – 49 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihreä, vatsa on tummanruskea, joskus huokosaukkojen ympärillä on myös ruskeat täplät. Sivuselkäjuova on leveä, valkoinen; iho on korkeampikäsnäinen kuin ruusuruohokiitäjällä. Ravintokasvina ovat kuusamat (Lonicera xylosteum tai Lonicera caerulea ), mutta myös lumimarjat (Symphoricarpus) kelpaavat. Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto on tehty toukasta Matinojalla 1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, H. Saarinen, Juha Jokinen, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola ja Veikko Kauranen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Hemaris_Fuciformis