Lajin levinneisyys Suomessa on itäinen, eniten havaintoja on Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Se on nykyään erittäin uhanalainen. Kultasurviaiskoin elinpiiri kattaa niittyjä ja hakamaita, joissa kasvaa ruusuruohoa tai törmäkukkaa. Se on lennossa kesä-heinäkuussa, alueen havainto on tehty 26.6. Lajin pää on kellervä, tuntosarven tyvipuoli on hiukan paksuuntunut ja musta, muuten valkoinen, pituus n. 2,5 kertaan siiven pituus koiraalla, naaraalla lyhyempi. Etusiivet ovat tumman pronssinkiiltävät ilman kuviointia, tumma täplä saattaa esiintyä keskitäplän kohdalla. Siipiväli on 16 – 20 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Toukka valkeahko ja sillä on mustat pää sekä keskiruumiin selkäkilvet. Se elää ensin ruusuruohon (Knautia arvensis) tai etelässä törmäkukan (Scabiosa columbaria) siemenissä, tekee siemenkodasta toukkapussin, myöhemmin myös lehdenpalasista ja elää ravintokasvin lehdellä. Talvehtii kotelona toukkapussissa.
Havainto: Ainoa havainto lajista tehtiin Aitoossa 26.5.1973, Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Nemophora_Metallica
