Laji on Suomessa harvinaisempi kuin lepänhippukoi, mutta on todettu Tornioon asti pohjoisessa. Se elää mielellään hiekkapohjaisilla mailla, missä nuorta koivikkoa kasvaa. Lentoaika on pääasiassa kesäkuu, alueen havainnot on tehty syömäjälkien perusteella. Koivunhippukoin pää on tummanharmaa, otsa hiukan vaaleampi. Etusiivet ovat kiiltävän tummanruskeat tai mustanharmaat, niissä on valkoinen täplä lähellä takanurkkaa ja yleensä myös toinen siiven takareunassa lähellä tyveä. Siipiväli on 5 – 7 mm (Bengtsson & ym, 2008). Aikuinen on vaikea erottaa lepänhippukoista.
Toukka on vaalea, pää ja keskiruumiin selkäkilvet ovay ruskeat. Se kovertaa hieskoivun (Betula pubescens) tai rauduskoivun (Betula pendula) lehteäå. Koverre alkaa lehden keskiruodin tyveltä ja päättyy soikeaan laakaan yleensä parin ensimmäisen lehtiruodin väliin. Täysikasvuinen toukka kutoo koverteen reunat yhteen ja leikkaa itselleen säkin, jossa se pudottautuu maahan. Talvehtiminen tapahtuu säkissä kotelona.
Havainnot: Ensihavainto on tehty syömäjäljistä Vahtermetsässä 7.9.2013, Tatu Sallinen.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Heliozela_Hammoniella