Laji on levinnyt Suomessa Ivaloon asti pohjoisessa, mutta on Lapissa harvinainen. Se lentelee kosteapohjaisissa koivumetsissä. Lento alkaa toukokuulla ja jatkuu heinäkuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 20.5. – (23.6. – 7.7.). Etusiivet ovat hyvin vaaleanharmaat, poikkivyö on musta ja etuosastaan voimakkaasti kapeneva, ulompi poikkijuova on hyvin hento, kaksinkertainen ja hampainen, siiven kärjen takana on etureunassa musta täplä. Siipiväli on 29 – 42 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihreä, selkäkyhmy on keskiruumiin 2. jaokkeen takareunassa. Selkäkuvio on kyhmyn edessä hyvin kapea ja takana leveälti poikki, takaruumiin selkäkuviossa, jaokkeissa 2. – 4. on kussakin uloke, joka 4. jaokkeessa harvoin ulottuu huokosiin asti ja jaokkeissa 6. – 8. kuviossa on kavennus. Toukka elää koivuilla (Betula pendula ja Betula pubescens), joskus myös lepällä (Alnus incana). Talvehtii kotelona tiiviissä kotelokopassa.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin kotelokopan perusteella 1958, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Furcula_Bicuspis
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/fur-bicuspis.htm