Laji on levinnyt koko Suomeen. Se elää monenlaisilla biotoopeilla etelän lehtimetsistä tunturikoivikoihin. Lento alkaa jo heinäkuussa ja jatkuu syyskuuhun; alueen havainnot ovat ajalta 15.7. – 13.9. Aikuinen on monimuotoinen, yleensä etusiivet ovat ruskeat ja niissä on valkoinen juova tyvestä siiven keskelle. Juovan molemmin puolin ja siiven kärkiosassa on mustia pisteitä tai täpliä. Joskus valkoinen väri voi olla levinnyt siiven takaosassa tai joskus mustia suomuja on laajalti muuallakin kuin siiven kärkiosassa. Siipiväli on 14 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on vihreä tai kellanvihreä, pää ja kilvet ovat vihreät; pää voi olla myös ruskehtava; niskakilvessä on mustat täplät. Selkäjuova on himmeä, mutta sivuselkäjuova on leveä, valkoinen, D1- ja D2-sukasten tyvitäplät ovat mustat, ja muita suuremmat. Toukka elää monilla lehtipuilla, kuten tammella (Quercus robur), koivuilla (Betula pendula, Betula pubescens), pähkinäpensaalla (Corylus avellana) ja pyökillä (Fagus sylvatica). Se kutoo seittikudoksen lehteen ja syö lehteen reikiä. Koteloituu ruskeaan kotelokoppaan lehdelle, runkoon tai maahan. Muna talvehtii
Havainnot: Ensihavainto on kirjattu Rautajärveltä 30.7.1962, Matti Ahola. Havaintoja ovat ilmoittaneet Juha Salokannel, Keijo Mattila ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ypsolopha_Parenthesella
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/y/ypsolopha_parenthesella.html